Elämäni puurokuninkaan varjossa

 

Kun asuin vanhempieni luona, siellä syötiin kauraa. Kauraa puurossa, kauraa leivässä, kauraa jäätelössä ja jogurtissakin.

En ole useimmiten yhden totuuden ihminen. En politiikan, uskonnon tai elämäntapojen saralla. En edes ruoan, vaikka sen suhteen monet hurahtavat ja urakalla; Toisille ruokapöydässä se juttu ovat viljojen osalta ruis-ruis-ruis ja toisille viljojen karttelu.

Ruisleipää syystä jos toisesta karttelevassa seurassa se yksi totuus pyrki elämäni alkutaipaleella olemaan kuitenkin kaura; Puuro keitettiin aamulla ja tullessani tyhjään kotiin koulupäivän päätteeksi, söin ylijäänyttä puuroa usein välipalaksikin. Iltapuuro kuului tietysti asiaan myös.

Kun muutin omilleni, puuroa tuli keitettyä harvakseltaan aamupalapöytään. Söin leipää lisukkeilla, mysliä ja jogurtteja. Vaikka liikuttua tuli epäsäännöllisen säännöllisesti ja lounassetti sekä herkkujen määrä pysyi suurin piirtein samana, paino nousi ja nälkä kasvoi.

Vasta parin vuoden ja useamman kilon jälkeen palautin puuron aamiais- ja iltapalahommiin. Lisälenkit ja muutenkin pikkuhiljaa järkevöitetyt safkat tepsivät vaa’alla, mutta ennen kaikkea puurokuurista kiitti vatsa…

Mutta miten päädyin postaamaan kaurasta? No ensinnäkin minun oli pitänyt kirjoittaa muutoinkin postaus työotsikolla ”Puurohulluus on periytyvää”, mutta sitten päädyinkin aivo- ja makunystyröitä kivasti hierovaan tapahtumaan.

Piipahdin näet Fazerin järjestämällä kaura-aamiaisella kuuntelemassa heidän tutkimus- ja kehittämistyönsä uusista tuulista kauran saralla ja ravitsemusterapeutin kokemuksia kaurasta osana täyspainoista ruokavaliota sekä hyvänä palasena erityisruokavalioiden kokoamisessa.

Mitä allergisten arkeen tulee, ainakin lapsuudenkotiini on hommattu kasapäin erilaisia kauravalmisteita korvaamaan maitoallergisten osalta kermoja sun muita ruoanvalmistustuotteita. Ja onpa kaurakeksejä viety synttäreille syötäväksi ja kaurahiutalepaketteja lennätetty mukana muun muassa Turkkiin ja Egyptiin asti. Ei ole helppoa tuo moniallergisen elämä…

Mutta ai niin se vatsa! Miten se liittyi mihinkään?

Kuulun siihen ihmisryhmään, joka sietää melko paljon fyysisiä ärsykkeitä ja kolotuksia pääpiirteissään hyväntuulisena; Selkä- ja päänsäryt, kuumuus, kylmyys, hiertymät, nuljahdukset ja flunssat menevät siinä sivussa, mutta yksi asia vetää mielen synkäksi ja laskee toimintakykyä reippaasti – nimittäin vatsakipu. Onneksi on helppo ja halpa vatsalääke eli kauraryynipaketti useimmiten kuiva-ainelaatikossa.

Enkä liene ainut, jonka olosta vatsa voi tehdä tukalan, oli kyse sitten sairaudesta tai lievemmistä ongelmista; Keliakia, ärtyneen suolen oireyhtymä ja muut lievemmät suolisto-ongelmat ovat tapetilla ja tiheästi esillä hyvinvointiblogeissa ja lehtien sekä kirjojen kansissa. 

Monelta löytyy jokin omalle vatsalle sopimaton ruoka-aine: vaikkapa kaali, palkokasvit, tulinen ruoka tai paistinrasva. Itselleni tiukkaa tekevät raaka sipuli, isot määrät ruista ja lihatuotteet sekä muutkin massiiviset eläinproteiiniannokset.

Tästä poikkeuksena tosiaan kala sekä kaikki tähän mennessä testaamani kasviperäiset proteiininlähteet. Siksi olinkin varovaisen innoissani Fazerin suunnitelmista jalostaa kauramyllyssään raaka-ainetta siten, että nykyisen 14-15% sijaan kauravalmisteissa olisi 50% proteiinia. 

Veikkaan, että erilaisille kasviproteiineille olisi enenevässä määrin kysyntää jatkossa ja monelle ajatus suomalaisesta tuotteesta tuntituotteiden rinnalle tai sijaan on mieluisa ajatus.

Mieleeni jäi luennosta lukuisten kiinnekohtien ohella lähes päällimmäiseksi ajatus siitä, että kaurahan on terveellistä monella sellaisellakin tasolla, joita en ole tullut ajatelleeksi… 

Mutta ennen kaikkea se, että isäni, joka on viimeiset kaksikymmentä vuotta meuhkannut kauran olevan aliarvostettu superfoodi ja noheva haastaja ruisvillitykselle, voi juhlia pian kaupan hyllyväleissä ja mediaa seuratessaan.

Ihan hyvin trendihaistettu juttu iskä!

Kauran vienti ja kotimainen kulutus kasvavat nimittäin molemmat ja uusi Sadonkorjuupuuro valittiin vuoden elintarvikkeeksi.

EU:n tasolla on hyväksytty useita kauran terveysväitteitä ja esimerkiksi kaurasta saatavaa betaglukaani pienentää sydäntautien riskiä ja auttaa hallitsemaan kolesterolia.

Kauraintoilijaksi kasvaneena seuraan mielenkiinnolla pyrkimyksiä sen suuntaan, että kauran ainesosia voitaisiin hyödyntää laajemmin muun muassa kosmetiikassa, lisäravinteissa, välipalatuotteissa ja elintarvikkeissa… 

Ja kehittää prosessia siten, että kauran alkutuotannon lisäksi Suomessa tehtäisiin tuotekehittelyä, innovaatioita sekä jalostustyötä, jolloin suurempien rahavirtojen lisäksi kotimaahan karttuisi myös uudenlaista osaamista.

Ehkä kaurafiilistelijä saa jatkossa kiskoa naamariin puuron ohella kauraisia palautuspatukoita, napata hyllystä kaurarouhejogurttia ja sivellä kauravoidetta kuiviin kyynerpäihinsä?

 

// Kuvituskuvina puurokuningas itse ja kruununprinsessa sekä yksi lemppari-kauratuotteeni eli lämpötyyny. Sain vanhan ja kuluneen tilalle Fazerilta uuden. Kolottava selkäni kiittää.    

0 kommenttia artikkeliin “Elämäni puurokuninkaan varjossa

    • Kaura passaa melkein kaikkeen leivontaan ja vastaavaan. Ainakin omasta mielestä – olen tuupannut sitä erilaisiin hedelmäpaistoksiin, jogurtteihin, smoothieihin, kekseihin, piirakoihin jne. Ja useimmiten juurikin se kauran sekoittaminen settiin on saanut positiivista palautetta. ;D

  1. Vanha kunnon kaurapuuro! Siitä tulee maha niin hyvälle tuulelle!

    Ja kauraosaamistahan täällä riittää, yksi esimerkki on ns. puhdaskaura, joka kasvatetaan pelloilla niin ettei se pääse minkään muun viljalajikkeen kanssa kontaminoitumaan. Näin puhdaskaurasta valmistetut tuotteet sopivat yllättävän monenkin keliaakikon ruokavalioon.

    Itsekin muuten äänestin tuossa Vuoden elintarvike -äänestyksessä, kun mukana oli yksi tuttu tuote, mutta puurohan sitten vei potin kotiin. Muut osallistujat olivatkin verraten pieniä yrityksiä, että kuulin jälkikäteen pilke silmäkulmassa heitettyjä kommentteja, että Fazerilla on vain eniten työntekijöitä ollut aktiivisena 😀

    • Puhdaskaurastakin puhuttiin tuolla ja se oli mielestäni hyvä nosto, mutta jutusta olisi tullut tuhottoman pitkä, jos olisin vuodattanut siihen kaikki mielenkiintoiset jutut – huippua siis, että nostit tämän esiin kommenteissa. 

      Hahaha, hyvä pointti tuo, että ison firman työntekijät läheisineen muodostavat jo aikamoisen äänestäjäjoukon. 😀

  2. Kaura maistuu hyvältä (ah, kunnon kaurapuuro voisilmällä, mitä herkkua). Mutta mun vatsa ei kiitä, kaura on se vilja joka saa mahani möyrimään (ja näköjään periytyi, omalla lapsella on todettuna kaura-allergia, muutkin viljat aiheuttivat pienenä reaktioita, mutta on jo siedätetty, kaura odottaa vuoroaan, kun jaksaisi…lapselle annettu kaurapuuro sai sen heräilemään itkien puolen tunnin välein läpi yön, niin motivaatiota siedätykseen on haettu aika pitkään).

    • Joo eihän mikääm vilja tietenkään ole autuaaksi tekevä asia, joka sopisi kaikille!
      Kuten tuolla tilaisuudessakin ravitsemusterapeutti totesi, kaura on kuitenkin varsin harvoin allergisoiva, mutta toki se aiheuttaa oireita joillekin. 

      Harmi, ettei teidän porukalla kaura viihdy mahassa, tiedän tunteen, kun isompi määrä ruista saa saman aikaan, vaikkei ihan allergiasta varmaan puhutakaan omalla kohdallani. Toivottavasti siedättyisi aikanaan, allergia kun monella helpottuu / rajoittuu muutamana ruoka-aineeseen iän myötä, kuten varmasti tiedättekin. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *