Enemmän kuin vähemmän kotimaiset alevinkit

Suosi ulkomaista sanoi Ultra Bra. Lastenvaatteiden osalla olen kuitenkin kallistunut sille suunnalle, että kotimaassa suunniteltuja ja tuotteidensa valmistusolosuhteistaan takuuseen meneviä tuotteita ostaessa tulee parempi omatunto. (Kierrättämisen, korjaamisen ja tuunaamisen ohella.)

Vaikken olekaan keskustapuolueen suuri fani, löytyy Suomesta tyylikkäitä, monen ikäisille sopivia ja lapsen menossa hyvin kestäneitä vaatteita, joilla on parhaimmillaan pitkä käyttöikä ja unisex-kuoseja halajavallekin valinnanvaraa. (Erityismaininta kestosta ja pitkästä käyttöiästä menee meiltä muuten Noshille)

Iänikuisten ketjukollaasien, (joiden tekemisestä pidän myös), rinnalle nostettakoon näin kesäalejen ostohulluuden päivinä vastapainoksi myös alevinkit suomalaisvoimin suunniteltujen merkkien ja vaatteiden joukosta.

Joten mikäli päädytte hankkimaan kesävaatteita, nyt kun lämpöä viimein piisaa – tai sitten päiväkoti- tai kouluvaatteita syksylle, suosittelen täten kurkkaamaan myös kotimaisten merkkien kesätarjous- ja aletarjonnan. Hyviä löytöjä!

 

Kollaasien vaatteet: Mainio / Vimma / Aarrekid / Nosh / Marimekko / Papu

 

P.S. Papun jälleenmyyjistä suosin itse yleensä paikallista CoolKidsiä ja Marimekon alevaatteita bongailen Marimuksuilta

 

Ylä- ja alapilveä

Hyvin sujuneita kohtaamisia tulevien työkuvioiden osalta. Onnistumisen kokemuksia, joita ei ehtinyt kerrata tai jakaa ennen kuin loppupäivä hujahti ohi ja vauhdilla alamäkeen.

Riita. Kasa vihaisia tekstiviestejä. Yömyöhään leipomista. Peiton alla ja suihkussa itkemistä. Valmistujaiskorujen saapuminen. Ohi mennyt unelma-asunto.

Samalle illalle kasaantuva liian suuri määrä samanaikaisia pettymyksiä, oletuksia, vaatimuksia ja pintaan nousevia negatiivisia tunteita. Pään tuulettamista. Silittämistä, siivoamista ja muistilistojen pyörittämistä turvonneilla silmillä ja mielellä.

Aika hurjat pari kulunutta päivää. Monelta osin ja tasolla.

Josko huomenna olisi ihan vain mukava päivä?

 

 

#Teammomfie Tallinnan risteilyllä – katso kuvat!

Söimme, joimme, tanssimme pikkutunneille ja hajoilimme skandaalinännille.

Laittauduimme pieneen hyttiin ahtautuneina ihan seuran vuoksi ja siinä häärätessä meinasimme unohtua istuskelemaan onnemme eli pöytävarauksemme ohi. Onneksi emme sentään jääneet nälkäisiksi, koska ainakin omassa tapauksessani nälkä on hyvän fiiliksen pahin vihollinen.

Jonotin elämääni ensimmäistä kertaa laivamyymälän aukeamista, sillä olin niin janoinen. Toisin kuin alas vedettäville rullaoville pakkautuneet, hädin tuskin täysi-ikäiset kanssaodottajat, olin itse hakemassa aidosti vettä ja kolaa enkä lavallista laivajuotavaa.

Kynnelle kykenevät heräsivät aamulla reippaasti tai vähemmän reippaasti pyörähtääkseen Tallinnan keskustassa aamiaisella ja tehdäkseen tehokkaan ostoskierroksen. Vaikka liikkeelle selviäminen olikin hieman tuskaisaa, tuli onnistuneesta keskustakierroksesta sopivan kiireetön olo ja itse kullekin tarttui laukunpohjalle tuliaisia ja muutamille myös kasa tarkkaan etukäteissuunniteltuja täsmähankintoja.

Oli hurjan kiva reissu – ainut valituksenaiheeni olkoon se, että jouduin bändilliselle tanssilattialle teinidiskon sijaan. Onneksi sentään esiintymisvuorossa ollut bändi oli skarppi ja soitti pääsääntöisesti ihan tanssittavaa, viime vuosikymmeniltä ammentavaa musiikkia eikä sentään mitään Juna kulkee-humppaa. Mutta silti, seuraavalla reissulla teinidiskoon, kiitos. 

Kiitos tällä kertaa mukaan kyenneille #teammomfielaisille – otetaan samalla tai eri kokoonpanolla joskus uusiksi!

 

// #MOMFIE

 

 

Rakastatko raitaa ?

Kirjoitin pallohulluudesta ja kyselin, mikä kuosi tai muu tekijä saa lukijat ruudun takana höyläämään korttia tai rapistelemaan seteleitä. 

Yllättävän moni mainitsi heikkoudekseen raidat ja Raissi totesikin asiasta keskustellessamme raitahulluuden olevan ihan oma mielentilansa, jota joko potee tai sitten ei.

Päätin kokeilla raitahimoissa oleiluun sisään pääsemistä yhden verkkokauppakierroksen ja kollaasipläjäyksen verran – vaikka sitten eläytymisharjoituksena ja nyökkäyksenä raitahamstraajien suuntaan.

Jännä kokemus muuten koettaa arvioida ja löytää mieluisia tuotteita sellaisella kuosilla varustettujen vaatteiden joukosta, jotka normaalisti sivuuttaa suoriltaan.

Mitä sanotte, arvon seiloriseeprat – onnistuiko kokeilu?

 

Kollaasien vaatteet: H&M ja Lindex

 

 

Festareille tai kesän juhliin

 

Jos lähtisin mihinkään festareille kesällä, suuntaisin Flow:hun kuuntelemaan Florence + The Machinea. En ole koskaan kyseisissä kekkereissä piipahtanut, mutta nyt todellakin houkuttaisi – kukkaiskone kun on ollut soittolistojeni vakiokauraa reilun parin vuoden ajan ja edelleen jotkin kipaleet saavat kylmät väreet kipittämään kyljistä niskaan asti.

Festarityyleistä on tullut tyyliblogien ja ketjuliikkeiden(kin) lempilapsia hippivaikutteineen, hapsuineen, sulkineen, isoine hattuineen, virkattuine bikineineen ja ihomaalauksineen… noh melkein kaikella kevyellä, kesäistä meininkiä ja huolettomuutta alleviivaavalla tai tavoittelevalla kuvastollaan. 

Ihan sitä kivointa, valkoista tylliunelmaa en kuitenkaan pölyäville festarikentille ottaisi ja kerran hartiani menneiden vuosien Ankkarockissa polttaneena suojaisin ihoa myös hieman bikineitä peittävämmillä vermeillä. 

Mutta jos en tänäkään vuonna tule koluamaan musiikkitapahtumia niin juhlia pukkaa senkin edestä. Kevääseen ja kesään mahtuu tavallisten vappujen ja juhannusten lisäksi viisikymppiset, useammat synttärit, kandikahvit, ylioppilasjuhlat, valmistujaiset ja kenties parit remonttipippalotkin.

Massiivinen juhlamekkovarastoni päässee siis tehokäyttöön ja juhlatyyleihin on kiva hakea inspiraatiota uutuustuotteita selailemalla, vaikkei mitään päätyisikään ostamaan.

Mikä on teidän keväänne tai kesänne kohokohta pukeutumisrintamalla: Suosikkiyhtyeen keikka, häät, sukujuhlat vai kaverusten kaupunkiloma?

 

Kollaasien vaatteet ja asusteet: H&M ja Lindex

Mitä isommat helyt sen parempi

 

Siinäpä se olennaisin asia jo tulikin, otsikossa ja kuvateksteissä. Nimittäin mottoni mitä koruihin tulee.

Onnekseni viime vuosina niin sanottuja statement-koruja eli toinen toistaan massiivisempia, kimaltavampia, värikkäämpiä ja kreisimpiä killuttimia on saanut ihan jokaisesta hyvin varustellusta vaatekaupasta ja rihkamaliikkeestä kautta maan. Sillä isompi on todellakin parempi – jos puhutaan kaula- ja korvakoruista.

Mitä mieltä muuten olette: Alkavatko isot korut tulla jo ulos korvista ja kuvastoista vai pitäisikö niiden saatavuus direktivisoida?

 
Kollaasien korut: H&M, Zara, Lindex ja FannyAlexandraBoutique

 

  

Kevään ja kesän herkuimmat printtitennarit

Kun postasin lasten ihanimmista kevätkengistä, parikin blogi- ja Facebook-kommentoijaa totesi että aikuisten kengistä pitäisi ehdottomasti väkertää samanlainen juttu. Noh, täältä sairasvuoteesta käsin sitten toteutetaan toivetta.

Lämpöä on 39 astetta ja perjantaina pitäisi lähteä pääsiäisen ajaksi leireilemään, voi apua. Mutta tässäpä otsa- ja poskionteloistaan räkää tyhjentävän bloggaajan osuus keväiseen kenkävillitykseen… totuttuun tapaan nimenomaan pihistelijäbudjettiin sopivalla hinnalla. 

Kollasien kengät: H&M, Ellos ja Zalando

Kevään ihanimmat kengät pieniin jalkoihin

Eipä polttele nuo lasten keväisemmät tennariuutuudet sitten yhtään, ehei. Varsinkaan kun edullisimmat parit irotavat noin kympin hintaan JA lapsemme jalka tuntuisi kasvavan tasaisesti pari, kolme kokoa vuosittain… Viimein tästäkin taloudesta löytyy joku perheenjäsen, jolle täytyy ostella kenkiä ihan tarpeeseen – voi harmin paikka ja sillain.

Täytyy muuten sanoa, että monet niin sanotut tyttöjen osastojen kengät ovat siinä määrin söpöjä, että niistä tulee melkein ällöttävä olo – paitsi noista jätskitennareista, ne ovat huikeat. Ottaisinkin omiin jalkoihini jotkin popot itse asiassa mieluiten noista dinosaurus-sarjakuvaprintti-akselin kengistä. Ja tuollaiset dark side-sujautustennarit ostaisin kyllä lapselle ihan saman tien, jos hinta ei olisi noin hilloinen.

Joten sinä erityisen pienillä jaloilla varustettu aikuinen ihminen, olen virallisesti kateellinen siitä, että jalkasi mahtuvat näihin ihanuuksiin! Nyyh.

Kengät: Star Wars-tennarit: Zalando / Puma- ja viidakkotennarit: Ellos / Kaikki muut: H&M

Päivän klikkiotsikko: Äiti otti yhteiskuvia lapsensa kanssa vuoden ajan – katso uskomaton kuvasarja

52 viikkoa-projekti, johon haastoin lilyläisiäkin mukaan (täällä, klik), on viimein saatu päätökseen.

Kyseessä oli opiskelu-työ-lapsiperhearkeen sujautettuna hiukan kunnianhimoinen projekti, jossa koetettiin saada aikaiseksi sellaista, mikä jäisi muutoin kenties tekemättä: Otettua ja otatettua yhteiskuvia kameran kanssa enimmäkseen huseeraavasta perheen aikuisesta, (eli tässä tapauksessa minusta) yhdessä lapsen kanssa. Kerran viikossa, vuoden ajan. 

Meidän vuodestammekin putosi ajoittain viikkoja pois. Mutta kyllä vuoden aikana kertyneistä kuvista huomaa hauskasti lapsen kasvun, uusien taitojen karttumista, yleistä meininkiä ja äidin hiusvärin vaihdokset. Kuten olen aiemminkin todennut, en ole monissa 52 viikkoa-projektin kuvissa suinkaan edustavimmillani, mutta niissä näkyy arki: yhteiset puuhat ja harvemmin tallennettavat tilanteet kuten pizzasuut ja flunssapäivät.

Voit kurkata kaikki 52 viikkoa-projektini kuvat tämän linkin takaa. Linkki vie tunnisteeseen, jolla olen tägännyt (ainakin lähes) kaikki vuoden aikana tehdyt 52 viikkoa-postaukset ja sitä kautta kuvasarja on helppoa selata läpi ilman että muita postauksia hyppää väleihin.

Mitäs tykkäsitte projektista? Seurasitteko sitä ja innostuitteko kenties ottamaan itsekin enemmän yhteiskuvia?